Ostanko kakun vai enkö?

Tuntematon naishenkilö:
Hyi mieti miten huono olo sul tulee kun syöt sen. Jos käyt ostaa sen kakun, sit vedät sen kuitenkin kokonaisena naamaan. Etkä oo kuitenkaa syöny tänää mitää kunnollista, kelaa sitä oloa kun oot syöny sen. Sit sul tulee ihan paska olo ja sit viel huono omatuntokin kun ajattelet et yhyy lihon :D


Sari:
Sä selkeesti tiedät miltä musta tuntuu. mut mitä jos mä rupeen kuntoilee sen jälkee?


TN:
No et sä kuntoile kuitenkaan. Mieti miten upeessa kunnossa oot jos et osta sitä kakkuu ja kuntoilet. Mee ostaa joku patukka niin saat sen himon pois.


Sari:
Mut miten mä pystyn välttää sen pakastealtaan?


TN:
Ajattele et siel on varmaa ollu joku ruumis. Se työntekijä tappo jonkun ihmisen ja säilytti sitä yön siellä pakastealtaassa ettei se haisis ja aamulla ennen ku asiakkaat tuli se hävitti sen. Mieti kans et se joka sen kakun on tehny siel kakkutehtaal salee kävi vessas ennen kuorruttamista eikä varmasti pessy käsiään. Sit kun se kakku lähti sielt tuotannosta kohti sun lähikauppaa, se kerkes sulahtaa siinä välillä ja sit se pakastettiin taas siel kaupassa. Kelaa mikä ruokamyrkytysriski.


Sari:
Nyt mä en enää ikinä nauti Frödingen kakuista.


TN:
Älä huijaa oot niin perso et hetken päästä unohdat kaiken :D


Sari:
Vittuku sun pitää tuntee mut.

TN on eräs kaverini, joka ei tahtonut tulla omalla nimellään esille, sillä hän pelkää että valkotakkiset tulee hakemaan hänet kun keksii tuollaisia sairaita ruumistarinoita.

EDIT.
TN:
Voi ei. Pitäiskö mun sittenkin ruveta kirjottamaan jotain sairasta kauhunovellia?


TN:
"Pakastekakun salattu elämä"